Tarot - Follow Me into Madness [1988]

Levypiknick I

Levypiknick on yhteistyöprojekti Piparnakkelin Pandaluolan kanssa, jossa tarkoituksena on kirjoittaa levyistä, joita toinen osapuoli on haastanut kuuntelemaan. Tarkoituksena on, että jokainen levy tullaan arvioimaan sekä Pandaluolassa että täällä ja haasteet tehdään vuorotellen. Ensimmäisenä levyhaasteena saa kunnian olla Tarotin kakkosalbumi Follow Me into Madness, jonka valitsi itse edellämainitun luolan pääpiru. Yhtyehän on sikälikin ajankohtainen, että uusi levy Gravity of Light on juuri pullautettu uunista ja esiintyihän se Marcokin eräässä kohutussa ohjelmaformaatissa...

Tarothan itsessään on perustettu jo kahdeksankymmentäluvun alkupuolella ja operoi aluksi Purgatory nimekkeen alla. Nimi vaihdettiin levy-yhtiön vaatimuksesta bändin solmittua levytyssopimuksen Flamingo Recordsilta kanssa. Varsin maukkaan debyytin, vuoden 1986 Spell of Ironin jälkeen ei yhtyeen auttanut muu kuin tehdä kaikki paremmin ja niinhän se tekikin, muuten orkesterista tuskin puhuttaisiin yhtenä varhaisimmista suomiheavyn kummisedistä. Follow Me into Madness on edeltäjään hieman monipuolisempi, jykevämpi ja harkitumpi kokonaisuus, mikä tekee siitä ehkä myös aavistuksen paremman. Nämä Tarotin kaksi ensimmäistä kokopitkäähän ovatkin sitten bändin parhaimmat ja taatusti ansaitsevat klassikkoaseman kumpainenkin.

Levy pyörähtää käyntiin napakalla Descendants of Powerilla, joka rivakammalla temmollaan asettaa loistavan lähtökohdan tälle klassikolle. Kakkoskappaleena kuultava Rose on the Grave - joka julkaistiin myös singlenä - osoittaa kuinka mahtavasti Tarotilta käy myös hieman hard rockimpi ilmaisu varsinaiseen stadionluokan malliin. Myöskin seuraava Lady Deceiver ansaitsee paikan yhtyeen hittitaivaassa. Nimikkobiisi esittelee aavistuksen eeppisempää linjaa pitäen edelleen kiinni mainioiden kappaleiden putkesta Notkahdus tulee kuitenkin vastaan levyn puolen välin Blood Runs Coldin aikana, joka ei aivan kykene lunastamaan paikkaansa levyllä. Kappaleen loppuun on kuitenkin lisätty varsin veikeä lopetus Happy End, joka länkkäritunnelmineen tuo sopivaa huumoria tällekin albumille. Loppu levy ei aivan pärjää alun loistavalle biisinelikolle, mutta hyviä kappaleita toki kuullaankin I Spit Venomia lukuunottamatta, joka auttamatta putoaa samaan kategoriaan Blood Runs Coldin kanssa.

"Mass media tells us of the new age of darkness
Ignorance and fear spreading from the hands that rule
You may think you're getting something
but you're always getting less
So join our forces stop being a fool"

 Levyn muhkea äänimaisema on taattua kasaria ja oli aikoinaan askel isompaan suuntaan debyyttiin verrattuna. Saken soolot on tietenkin myös mainittava, sen verran hyvä tyylitaju mieheltä löytyy; välillä saadaan kuulla upeta tilutuksia kun välistä taas fiilistellään herkemmän soitannan kera.

Bluelight Records julkaisi vuonna 2006 Tarotin uudelleenjulkaisusarjan, osa levyistä remasteroitiin myös. Kysyntää vanhoille levyille olikin sillä niitä ei aimmin oltu julkaistu varsinaisina CD-versioina Suomessa. Vuonna 1994 julkaistiin tosin FMiM uusintaversio samaisen yhtiön toimesta ilmeisetikin ulkomaille suunnattuna ja eri kansikuvalla. Japanin julkaisuakin löytyy erikseen. Jokaisella levyllä oli myös joitain bonusraitoja, joista tässä tapauksessa ei ole juurikaan sanottavaa; vaihtoehtoversiot, livet ja demopätkät kun eivät mitään lisäarvoa julkaisulle erityisesti tuo. Alkuperäisestä kansikuvasta täytyykin sitten mainita ihan erikseen, sillä näin seisauttavan kämäisen kannen nähdessään ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Paikkansa se on kuitenkin ansainnut suomiheavyn historian lehdillä ja on oiva osoitus siitä, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Loppuyhteenvetona voidaankin siis todeta, että Tarotin toinen albumi ansaitsee ehdottomasti klassikkolevyn aseman muutamasta notkahduksesta huolimatta. Varsinkin nuoremman väen tulisi tutustua yhtyeeseen, koska se suorastaan kuuluu yleissivistykseen, mitä suomalaiseen heavy metalliin tulee. True heavy metal, stay heavy!

8+/10

1. Descendants of Power – 03:50
2. Rose on the Grave – 04:31
3. Lady Deceiver – 03:38
4. Follow Me Into Madness – 05:40
5. Blood Runs Cold / Happy End – 03:52
6. No Return – 04:30
7. I Don't Care Anymore – 03:48
8. Breathing Fire – 03:12
9. I Spit Venom – 03:14
10. Shadow in My Heart – 05:34
      bonukset
11. I Don't Care Anymore (1995 version)
12. Shadow In My Heart (live)
13. Descendants Of Power (live)
14. In My Blood (demo)
15. Born Into The Flame (demo)

41:49

Marco Hietala: vocals, bass
Zachary Hietala: guitars
Mako H.: guitars
Pecu Cinnari: drums

Flamingo Records [1988]

Re-issued by Bluelight Records and in Japan by Zero Corporation in 1994 with different cover art

Wings of Darkness
Myspace
Tarot työnsä ääressä
I Don't Care Anymore